Veikko Tarvainen Mitä kello on silloin, kun kaikki kellot ovat pysähtyneet?

Valion pääjohtajan eläke - kansalaisen eläke

Valion pääjohtaja Pekka Laaksonen jääminen eläkkeelle 58-vuotiaana ja siitä aiheutunut kohu oli minulle koskettava uutinen useammasta syystä syystä. Pekka oli 8 vuotta luokkakaverini Norssissa. Olimme kosketukissa ainoastaan poliittisten väittelelyiden vuoksi barrikadin eri puolilla. Kunnioitin hänen laajaa lukeneisuuttaan ja ahkeruuttaan. 

Kunnioitan hänen rehellisyyttään tässä kysymyksessä.

On surullista, että hän joutuu nyt maksamaan rehellisyydestä. Eiköhän väsyminen ole syy yritysjohtajien aikaisiin eläköitymisiin. Eiköhän se ole enemmän tai vähemmän selvä syy  kaikkiin eläköitymisiin ennen virallista eläkeikää. 

Vain harva uskaltaa myöntää sen. 

Toisaalta olen vähä jäävi puhumaan Pekasta, toisaalta tunnen hänen nuoruuden perusluonteensa hyvin. On absurdia syyttää häntä laiskuudesta. Mutta ENNEN KAIKKEA punktini (olimme pitkän saksanlukijoita) on tässä:

Tehotuotantoyhteiskunnassa me vaadimme ja tavoittelemme ihan liikaa. Siksi maapallon ekologinen kestävyys on vakavasti uhattuna. Siksi monen ihmisen kestävyys on liian kovalla koetuksella.

Pekka on etuoikeutetusa asemassa, Hän saa hyvän eläkkeen. Moni joutuu raatamaan itsensä sairaaksi ennen eläkeikää. Eikä saa eläkettä ennen virallista eläkeikää.

Työssä olevilla on usein liikaa töitä ja likka stressiä mm. työn säilymisestä ja lisää  on luvassa nykypäivän symbolista hikeä, verta ja kyyneleitä.  

Lukuisat nuoretkin työttömät kärsivät tekemisen ja vaikuttamisen syvästä puuttesta. Koulutettujen työttömyys on nyt kovassa kasvussa.

Voisiko työtä jakaa kansalaisten kesken hedelmällisemmin?

Äsken uutisissa todettiin, että STTK paheksuu Valion pääjohtajan eläkkeellejäämistä 58- vuotiaana. Samalla kerrottiin, että STTKn entinen puheenjohtaja Mikko Mäenpää jää eläkkeelle 60 -vuotiaana.

Toivottavasti jatkokeskustelut eläkekysymyksestä voitaisiin käydä kiihkottomasti ja myös rehellisesti. Ehkä se on mahdotonta, kun jokaisella on oma eläke pussin päällimmäisenä.

Loppuun kaksi epäpopulaaria mielipidettä: minä kannaatan eläkeiän laskua ja elintasomme asteittaista alentamista. Jotta luonto ja ihminen säästyisivät.

Ei meidän tarvitse palata preeria-aoihin ja tapoihin, mutta ehkä voisimme miettiä tovin Yotanka Tatankan sanoja, kun hän surullisena katseli, kuinka hyvätuloiset valkoiset syrjivät köyhiä valkoisia:

- Niin, valkoinen mies osaa valmistaa ihmeellisiä  tavaroita. Mutta hän ei osaa jakaa niitä.

Valkoinen mies tuntee Yotanka  Tatankan nimellä Sitting Bull, Istuva Härkä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Elintasomme paranisi jos turhanpäiväisen krääsän ja kelvottomien teknisten vempaimien tuotanto vähänisi.
Maailman ruuantuotannosta puolet on hävikkiä.
Yhteistyöllä saataisiin käyttöstandardit elektronikkalaitteisiin, ettei tarvitsisi jokaista vempainta erikseen opetella.
Olemme aikoja sitten ylittänyt sen rajan jonka jälkeen talouden kasvu ei lisää hyvinvointia.
Vain oikeudenmukaisempi jakaminen, niin kansallisesti kuin globaalisesti voi tuoda hyvinvointia.
Mutta miten tätä kauhistuttavaa tuhovimma voisi pysäyttää?
Hupsista vaan jokeen lipsui 66 tonnia nikkeliä!
Eikö ole mitään vastuuta luomakunnasta?

Martti Laines

Elintason mitta, turhanpäiväinen tavara, hävikin määritelmä, yhteistyö, hyvinvointi, talouskasvun rajat, oikeudenmukaisuus,
ja "kauhistuttavuus" ovat puhtaasti subjektiivisia käsitteitä.

"Luomakunta" taasen viittaa kreationismiin.

Onneksi kaikkien ei tarvitse elää Margaretan, kovin synkässä ja deterministisessä, maailmassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Luomakunnalla" en viittaa mihinkään kreationismiin. Viittaan sillä aineelliseen todellisuuteen joka ei ole ihmisen aikaansaannosta. Mielestäni tälläista sana voi käyttää uskonnosta riippumatta.
Jos tavara päättyy käyttämättömänä kaatopaikalle voidaan melko objektiivisestikin pitää sitä turhaan tuotetuksi. Toki se on kasvattanut osaltaan BKT:tä.
Yhteistyön voin määritellä objektiivisesti intersubjektiivisena tavoitteellisena toimintana.
Käsitteen subjektiivisuus ei tee sitä vastaavan ilmiön vähemmän todelliseksi kuin objektiivisesti määriteltävissä olevat.
Viime kädessä kaikki käsitteet ovat subjektiivisia siinä mielessä, että ne ovat olemassa vain päässämme.
En myöskään edusta determinismiä, annan sattumallekin sijaa elämässäni.
Näen maailman tilaa synkkänä, niin kuin muutkin jotka uskaltavat käsittää näkemäänsä. Se ei kuitenkaan estä minua iloitsemasta luomakunnan kauneudesta ja vielä jäljellä olevasta uimarannasta.

Aslak Koivuila

V.T. :
"Ei meidän tarbvitse palata preeria-aoihin ja tapoihin, mutta ehkä voisimme miettiä tovin Yotanka Tatankan sanoja, kun hän surullisena katseli, kuinka hyvätuloiset valkoiset syrjivät köyhiä valkoisia:

- Niin, valkoinen mies osaa valmistaa ihmeellisiä tavaroita. Mutta hän ei osaa jakaa niitä.

Valkoinen mies tuntee Yotanka "

Istuva Härkä (Lakota: Tȟatȟáŋka Íyotake) osas panna rahan kiertään.
Pisti W. Codyn sirkuksesta saamansa tilit haiseen hienoimmissa ravinteleissa, tosin myös lahjoitti paljon. Sai 50 U$ ratsatamalla areenan ympäri, jolloin huhun mukaan kirosi yleisön lakotan kielellä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Lukuisat nuoretkin työttömät kärsivät tekemisen ja vaikuttamisen syvästä puuttesta. Koulutettujen työttömyys on nyt kovassa kasvussa." - Tosi kuin vesi.

Muuan blackfoot-intiaanin kommentti valkoisten musiikista muistutti erilaisuudestamme:
"Valkoisten musiikki on ... paljon monimutkaisempaa kuin meidän musiikkimme. Mutta valkoisille musiikki ei ole niin tärkeätä kuin meille: Our songs are among the most importanta things we have".

Taloutta väheksymättä, miten tärkeätä on sitten koettu elämämme verrattuna talouteemme?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taloutta tarvitaan tuottamaan välttämättömiä tarvikkeita. Sensijaan raha ei ole välttämätöntä.
Ilman elämyksiä elämässä ei ole mieltä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

https://www.youtube.com/watch?v=dBJnoMP1Uyc&index=...

Siinäpä neuvoa nuorille. Yritä ja taas yritä kovemmin. Tulee vain mieleen olemmeko koskaan valmiita, ettei enää tartte yrittää niin rankasti...

Seppo aina Janes on yhden oopperan arvoinen:):)?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei tässä ikuisen pakkokasvun kilpailun systeemissä joka pyrkii yhä vähemmällä työntekijöillä tekemään yhä enemmän hommia.
Yhä halvemmalla yhä enemmän rahaa kierrettämällä. Mahdoton tehtävä.

Pirjo Jokinen

Eipäs nyt niputeta.

Kun jotkut ei osaa jakaa, niin se ei poissulje sitä että jotkut muut osaa jakaa.

Nää ketkä ei osaa jakaa, ei antais muittenkaan jakaa. Ne tekee kaikkensa että aina kun ne saa tietää, että joku on lainannut kaverilleen jotakin, niin pitäis liikuttaa rahaa. Ei niitä kiinnosta se että vastavuoroisesti saaja on valmis myös lainaamaan omaansa. Antamisen kanssa sama asia. Aina tarvittais rahaa vaikka ihmiset perheissä ja suvuissa jeesaa toisiaan. Onhan niitä kai pariskuntia, joilla on molemmilla omat huushollit, mutta jokinhan ihmisiä silti sitoo, mm. yhteiset lapset.

Ei isä maksa äidille siitä että äiti hoitaa hänen ja äidin yhteisiä lapsia tai päinvastoin.

Mitään lakia ei voida myöskään säätää siitä, että lapset pitäis olla itse siitettyjä ja synnytettyjä. Isovanhemmuuskin voi kohdistua adoptiolapsiin eikä tarvitse maksaa siitä kun pääsee mummulaan tai serkkujensa luo.

Raha toisaalta selkiyttää. Naisten asema on parantunut huomattavasti kun naisille tyypillisistäkin töistä on alettu maksaa rahallista korvausta ja on säädetty lakeja naisten tasa-arvoisuudesta, oikeudesta itse päättää siitä mihin ansionsa käyttävät ilman että joku mies tai suku voi päättää heidän puolestaan.

Eilisen päivän puheenaihe perintö- ja lahjaverokin kuuluu tähän samaan syssyyn. Kuka saa antaa kenellekin ja mitä. Kuka on ansainnut ja mitä?

Perheenjäsenillä on paremmat edut muihin nähden, mutta adoptiolapsilla on kuitenkin samat oikeudet kuin biologisilla ja aviopuolisoksikin katsotaan avioliiton kaltaisessa suhteessa eläneet tai jos on yhteisiä lapsia, vaikka niitä yhdessä adoptoituja.

Jotkut osaa jakaa vaan mulle, mulle, mun lapsille, mulle ja jotkut osaa vastavuoroisesti antaa ja lainata ja sitten on vielä se altruistisuus, jonka senkin on yrittäneet omia lahkouskovaiset ties minkä hurs-kastelunsa kilven kiilloittamiseen.

Kultainen keskitie menee jostakin yleisen ja yksityisen välistä..

Ihan kaikkea ei voi hinnoitella, mutta iahn kaikkea ei tarvitse myöskään lainata tai antaa ilman vastinetta.

Itseään ei pidä myydä, se on prostituutiota ja itseään ei pidä antaa, tai keltään ei voi vaatia antamista ilman vastinetta, se on orjuutta.

Vastineet pitää olla silloin kun niihin on kykyjä, terveyttä jne. mutta pitää myös tajuta, ettei kaikilla ole samoja kykyjä. Lahjakkaimmilla on enemmän myytävää, lainattavaa, annettavaa kuin lahjattomammilla.

Progressioita pitää olla, muuten systeemi ei toimi parhain päin ja huonoa systeemiä ei kannata kehitellä.
Autoihinkin kuuluu moottorit, muuten ne vaan näyttää autoilta olematta autoja.
Autoissakin on erilaisia osia ja silti autot kulkee vaikka osat ei ole samanlaisia.

Autossa tapahtuminen jakaantuu erilaisten osien kesken ja samalla tavalla toimii laadukas yhteiskunta.

Ihmisiäkään on ihan turhaa survoa samaan muottiin. Tasapäistäminen pitäisi kriminalisoida.

Laumassa tarvitaan erilaisuutta.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Kiitos. Ihan kaikkea en ymmärtänyt, mutta se, mitä yhmmärsin,oli vaikuttavaa. Täytyypä lukea uudestaan myöhemmin :-)

Pirjo Jokinen

Eikä me inkkareita tarvita vaikka kukaan ei muka olekkaan profeetta omalla maallaan..

https://www.youtube.com/watch?v=KbwgCZJNZDA

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta on täysin naurettavaa kun AY-johtajat paheksuvat tätä henkilökohtaista ratkaisua. On selvää, että jos sopimus sallii jää mielummin eläkkeelle kuin sairaseläkkeelle.
Ei suurenkaan konsernin johtaja tarvitse esittää mitään viimeiseen asti kituvan työn sankarin esimerkkiä.
Olen aina arvostanut AY-pomoja noin yleisesti ottaen.
Tämä lausunto tuntui vastenmieliseltä tekopyhyydeltä.

Pirjo Jokinen

Samaan aikaan kun houritaan eläkeiän nostosta, pitäis tyytä siihen että se ei koskekkaan "parempaa väkeä".

http://yle.fi/uutiset/palkansaajapuoli_paheksuu_va...

"STTK:ssakaan muhkeat eläkepaketit eivät tosin ole tuntemattomia. Palolan edeltäjä Mikko Mäenpää väistyi puheenjohtajan paikalta viime vuoden lopulla, eläkkeelle hän jää syksyllä 60-vuotiaana."

"SAK:n Huutola huomauttaa, että jos 58-vuotias tavallinen työntekijä jää työtä vaille joko omasta tahdosta tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä, seurauksena on usein työttömyysputki."

-Kyllähän me voidaan STTK.stakin eläkkeelle jäädä sitku huvittaa mutku teidän pitää vaan painaa. Eikä mitään väliä silläkään, että monet miehet tekee todella raskasta fyysistä työtä kuollen nurempina kuin naiset. Missä viipyy miesasiamiehet keskustelusta? Hiljasta on kun hautuumaalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos on suuri eläke voi tehdä ansiotyötäkin sen ohella täysillä.
Köyhälle eläkeläisellä tule äkkiä raja vastaan.
Sivutuloverotuskin on täysin epäoikeudenmukainen.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #11

Verotus on nykyään epäoikeudenmukainen ALV:n takia. Köyhimmät maksaa vähästään saman kuin varakkaammat.

En ole perehtynyt nyttemmin eläkkeensaajan verotukseen kun oon työ(kyvyttömyys)eläkkeellä enkä ole tarvinnut verokorttiani muuhun kuin ennakonpidätyksiin pienistä eläkkeistäni.

Aikoinaan äitini valitti ettei kannata mennä edes osapäivätöihin kun ois joutunut maksamaan 60% veroa. Se lienee jo muuttunut? En viitti googlettaa nyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Köyhät maksaa ALV:na suhteellisesti enemmän kuin varakkaat koska kaikki tulot menevät kulutukseen.
Eläkkeensaajan mahdollisuus tehdä työtä ei saisi olla pienellä eläkkeellä niin rajoitettua. Varsinkin nuorille ns. kuntoutujille tämä olisi tärkeätä.
Minua huolestuttaa enemmän nuorten ihmisten jääminen elinikäisesti eläkkeelle kuin liian alhainen eläkeikä.
Eläkeiän määräytymisessä tarvitaan joustoa.
Kaikilla pitäisi olla oikeus työhön. Ennen se oli perustuslailla säädetty.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Blogisti on Pekan kaveri, ja se on hyvä, kaikki tarvitsevat kavereita. Työn raskauskin on suhteellista. Käydä Norssia, on varmaan vaativaa suhteellisesti, mutta myös etuoikeutettua, näennäisesti, huomioiden yhteiskunnan kaikki opinahjot tänäpäivänä. Suomessa on hyvä koulutustaso, mutta me ihmiset kehitymme eri tahtia. Kielitaitoa tarvitaan aina.

Pekka on opiskelujensa ansiosta saanut hyvän aseman yhteiskunnassa. Onko Pekka kehittynyt kokonaisuudessaan tehtäviensä tasalle? Onko tehtävä Pekalle liian vaativa? Onko Pekka johtanut työnantajansa ahtaalle, ajaessaan ensin pienet meijerit ahdinkoon kotimaassa? Onko Pekka taitamattomuudessaan ylimielisesti lähtenyt harmaalle polulle, käymällä markkinoille tarjoutuvan vieraan yhtiön kimppuun rikollisin aikein? Onko Pekka leikkinyt maailmanvalloittajaa, kaikkivoipaa isoa pomoa, jolle kukaan ei mahda mitään? Onko Pekka juonitellut?

Kaikki tuo on henkisesti varmaan raskasta, sen sijaan että olisi tehnyt rehellistä rakentavaa työtä, kuten monet Norssia käymättömät meijeri-isännöitsijät ja meijeriköt, jotka nyt mahdollisesti ovat työttöminä tai muissa töissä. Laadulla ei Pekka ainakaan voi rehvastella. Markkinavääristely ja pakottaminen sen sijaan voivat olla ehkä tutumpia termejä. Norssista ei Pekan työnantajalle ollut paljon hyötyä, Pekalle itselle kyllä, vaikka Pekan voimille se saattoi käydä. Montako tehokasta työvuotta Pekalle mahtoi kertyä, käytyään ensin aikuiseksi asti Norssia, ja sitten muut arvokkaat opinnot päälle, ennen kuin siirtyi johtajaksi työnantajalleen. Tuliko edes opinnot yhteiskunnalle maksettua? Ehtikö Pekka tienaamaan työnantajalleen aiheuttamat tappiot, vai pitääkö muiden maksaa Pekan aiheuttama vahinko, joutumalla mahdollisesti kilometritehtaalle tai kortistoon? Oliko vastuu ja valtuudet tasapainossa, vai oliko Pekka niistä tietämätön?

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Oikein hyviä kysymyksiä. Kiitos. Mun punkti oli paljon kapeampi kapeampi: moni meistä väsyy ja eikö silloin olisi parempi antaa nuoremmalle töitä ja päästää vanhempi eläkkeelle? Varsinkin ei-etuoikeutetuille.

Yritin kuvata, että emme olleet emmekäolemitenkään läheisiä, mutta tunnen hänen ahkeruutensa aika hyvin ja siksi en toivo julkista teloitusta sen suhteen. Ja oli Pekalta rehellistä puhu väsymisestä.

Mitä tulee Norssiin ja edtuikeuksiin, niin itse olen peltisepän poika ja hyvin tyytyväinen siitä, että silloin suunnilleen ensimmäiset ikäluokat työväenluokasta pääsivät nauttiman laajemmin oppikoulusta. Koulutuksellinen eriavoisuuden todennäköinen voimistuminen on vastenmielistä

Äsken sain tietää, että Pekka pääsi jo 56-vuotiaana eläkkeelle Stota-Ensosta ja nautti Valion palkkaa. Se on kohtuutonta.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Vastuu johtajien eläkepäätöksestä on hallituksilla todetaan napakassa Hs-mielipidekirjoituksessa:

http://www.hs.fi/mielipide/Valion+hallitus+on+vast...

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Tosiasia on, että moni on tuosssa kuudenkympin korvilla NIIN väsynyt, että osa-eläke tai koko eläke olisi järkevä ratkaisua. Harva sitä myöntää julkisuudessa. Harva uskaltaa sanoa sitä ääneen muutakuin lähipiirissä, missä sen usein kuuleekin. Väsymystä on tietysti eritasoista, se voi olla hyvin syvää ja silloin voidaan käyttää toisia ilmaisuja.

Eri ihmisilläon erilaiset voimavarat. Eri työt kuormittavat ihmistä eri tavoin. Jos pyrimme oikeudenmukaisuuteen, silloin eläköitymisessä pitäisi ola enemmän yksilöllisyyttä.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Yhä ikävämmäksi menee tämä luokkakaveri Pekan eläkejuttu. Mutta parempi kritisoida pääasiassa systeemiä ,joka sallii ahneuden eläkkeissä kuin palkkioissa, kuin yksityistä henkilöä. Pysyn kuitenkin niissä arvioiossa Pekasta, jotka esitin kouluaikojen tuntemuksen pohjalta.

"Pörssiyhtiön avoimuus ei ollut loppuviikosta kovassa kurssissa: Stora Ensosta ei haluttu kommentoida epäselvyyttä tai edes sitä, onko Laaksosella voimassa oleva eläkejärjestely yhtiön kanssa."

Avoimuus ei pala tulessakaan?

Punkt eins: Kohtuullinen eläke kaikille silloin, kun väshtää pahasti

Punkt zwei: Ei kohttuuttomia eläkkeitä kenellekään

Punkt drei: Yhteiskuntamme jollain tavalla romahtaa, jos sallimme ahneuden ja välinpitämättömyyden ilmapiirin vielä voimistua

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/0...

Käyttäjän AiriMantovaara-puolakka kuva
Airi Mantovaara-puolakka

Haistakaa p. kaikki johtajien ennenaikaisten eläkkeiden puolustajat. Se on silkkaa paskanjauhamista.
Jouduin itse jäämään eläkkeelle "alaikäsenä" ja olin tosi sairas. Aikaa on kulunut 14 vuotta ja sairaus ei ole vieläkään parantunut.

Käyttäjän AiriMantovaara-puolakka kuva
Airi Mantovaara-puolakka

Kun sain vakinaisen viran kunnalta 26-vuotiaana ei siinä puhuttu mitään eläkkeestä ennen virallista eläkeikää (silloin 65 v.). Miten nyt joku johtaja on "väsynyt" ja saa SOVITUN ELÄKKEEN 58-vuotiaana? En minä voinut sopia etukäteen eläkkeellelähtöäni, jos väsynn.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Peltiseppäisäni joutui sairaseläkkllee kovan työn ruhjoman selän vuoksi. Olen siis nähnyt jonkin verran kolikon toista puolta. Ensin pitäisi hoitaa tällaiset työn raskaan raatajien tapaukset. Heitä on paljon.

Kirjoitin jutun tämän vuoksi ja myös sen vuioksi, että myös hyväosaiselle on oikeus eläkkeeseen silloin, kun terveys niin sanoo. Ei kahteen eläkkeeseen. Eikä sekään ole oikein, että osalla eläkkeet ovat kohtuuttoman suuret ja monilla kohtuuttoman pienet.

Pekka Sandberg

Kestääköhän eläke vakuutus yhtiöiden sopimukset korkeasti koulutettujen eläke ehdoista päivänvaloa,mutta eihän kansan mitään tarvitse tietää euroopan nyky DDR:ssä
Fyysisisessä työssä oleva ihminen ajetaan aivan loppuun ,että rahat piisaa yläluokan eläkkeisiin.

Toimituksen poiminnat