Veikko Tarvainen Mitä kello on silloin, kun kaikki kellot ovat pysähtyneet?

Joka kahdeksas 15-vuotias suomalainen poika ei osaa lukea

Paluu vuoteen 1917?  

Suomi täyttää kohta sata vuotta.

Vuonna 1917 Suomi oli vaarallisesti jakautunut, ylen eriarvoinen yhteiskunta. Suhteessa hallitsijaan, silloiseen tsaariin, sananvapaus oli ylen rajallinen. Sittemmin asiat parantuivat, kun sisällissodan ja maailmansodan jälkeen suomalaiset rakensivat toiveikkaina tasa-arvoon tähtäävää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Olemme jonkin aikaa ottaneet jonkinlaista takapakkia kohti vuotta 1917. Niin kotimaiset kuin ulkomaiset mediat – onneksi myös kotimaiset mediat – ovat kertoneet sananvapauden rajoituksista.

Leipää jonottavia suomalaisia näkee laitakaupunkien kaduilla entistä enemmän.

Ilmiö on kansainvälinen. Rikkain prosentti omistaa yli puolet maailman varallisuudesta.

Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan joka kahdeksas 15-vuotias suomalainen poika ei osaa lukea maamme juhlavuonna.

Muidenkin syiden kuin juhlavuoden vuoksi - myös meidän kaikkien oman edun vuoksi - kannattaisi lisätä tasa-arvoa ja sananvapautta isänmaassamme. Ja lukutaitoa.

 

Veikko Tarvainen

Kansalainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomen peruskouluun pitä saada valtakunnallinen loppukoe sekä alakouluun että yläkouluun. Nyt on havaittu, että peruskouun lopputodistuksen arvostelussa voi olla jopa yhden arvosanan ero samoilla tiedoilla. Tämä vaarantaa oleellisesti oppilaiden oikeusturvan haettaessa jatko-opiskeluun. Tasokokeen perusteella pitäisi kalibroida kaikki todistukset samalle tasolle.

Loppukokoiden perusteella tietäisimme myös, missä tilassa peruskoulumme todellisuudessa on. Pisa-tuloksille on annettu liian suuri painoarvo.

Tämä on opetushallitukselle punainen vaate. He haluavat, että elämme edelleen kuplassa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Eipä siellä hirveästi ole halua mitata todellista tasoa. Nytkin TIMSS-tutkimuksessa Suomi jätti kahdeksas luokkalaiset pois testistä. Erittäin poikkeuksellinen veto, mitään syytä ei annettu..

Lieko sitten niin, että alaluokilla Suomessa on pieni etu muihin maiden nähden. Onhan esim. kirjoitus ja lukeminen helpompaa, koska se seuraa lähes täysin ääntämistä.

Yläluokilla ollaan jo jääty jälkeen niin paljon, että ei haluta edes testata.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Tulos tulee entisestään romahtamaan digivouhotuksen takia. Opettajan havainnollistamisvälineenä ja motivoituneiden ja kiinnostuneiden oppilaiden kohdalla siitä voi toki olla hyötyä. Muuten menee vaan leikkimiseksi.

Heikoimmin pärjäävä osa kaipaa juuri perinteistä perusasioihin keskittyvää opetusta, vaatimuksia ja lisää työntekoa.

Käyttäjän jakerajaaho kuva
Jarkko Raja-aho

Miten määrittelet suomalaisen pojan?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Grammar is important, but big biceps are importanter.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Näytä minulle 15 vuotias joka ei osaa lukea..

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Näytä minulle 15 vuotias joka ei osaa lukea..

Käyttäjän JyrkiVetosalmi kuva
Jyrki Vetosalmi

Lukutaidottomuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa puuteelista kykyä ymmärtää lukemaansa. Oppilas ei pysty ilmaisemaan lukemaansa omin sanoin tai mallintamaan asiasisältöä vaikkapa kuvalla. Hän ei usein osaa tauottaa tekstiä oikein mielessään, jolloin yksittäisten sanojen muodostama asia sumenee pelkäksi merkityksettömäksi sanahelinäksi. Jos saman tekstin lukee oppilaalle, pystyy hän usein käsittämään mistä on kyse.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Kiitos Jyrki Vetosalmi hyvästä, täydentävästä, selventtävästä kommentista

Toimituksen poiminnat