Veikko Tarvainen Mitä kello on silloin, kun kaikki kellot ovat pysähtyneet?

Talkkarit takasin? - Liukastelu kuriin

Kaatuminen on yllättävän yhteiskunnallinen kysymys.

 

Eilen kaaduin kotipihalla, kun pyörävajaan vievää reittiä ei ollut eikä ole hiekoitettu.

 

Tänään kaatuminen oli lähellä kaksi kertaa, kun lumen alla on peilijäätäa. Ilman kaatumistakin jalka meinasi revähtää, kun liukastuminen melkein johti pakotettuun spagaatiin, joka ei kuulu äijäjoogan ohjelmistoon.

 

Ennen oli talonmiehet, joiden kunnia-asia ja toisaalta sosiaalinen pakko oli hoitaa hiekoitus ja muut asiat paljon pontevammin kuin kaukaisten huoltoyhtiöiden nimettömien ja kasvottomat työntekijöiden.

 

Paluu talonmiehiin takaisi parempaa hoitoa ja jonkinlaista sosiaalisuuttakin.  Jossain niin on tehtykin.

 

Tuskin moni asiasta innostuu, kun taskulaskimet sanelevat päätökset nykyään.

 

Mutta yksilöille ja yhteiskunnalle kaatuilu on kallista.

 

Toki tiedän ja muistan, etteivät kaikki talkkarit enkeleitä olleet. Mutta eivätpä kaikki huoltomiehetkään ole.

 

Oma juttunsa on, että teknologisen kehityksen vuoksi monipuolisia käden taitajia on yhä vähemmän.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Tuskin moni asiasta innostuu, kun taskulaskimet sanelevat päätökset nykyään."

Ongelma ei ole pelkästään siinä, että taskulaskimet sanelevat päätökset, vaan siinä, että toisiinsa luonnollisesti yhteydessä olevat asiat on erotettu eri budjetteihin.

Esimerkiksi kunnan tekninen osasto säästää omassa budjetissaan kun jättää kävelytiet hiekoittamatta, ja terveystoimen budjetti sitten kusee kun pitää paikata murtuneita ranteita ja lonkkia.

Mutta nykyisin muodissa olevan talousideologian yksi keskeisiä uskonkappaleita on se, että mitä hienommaksi pölyksi budjettivastuut pulverisoidaan, sitä tehokkaammaksi yhteiskunta tulee.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Muistaakseni jokunen taloyhtiö on kokeillut talomieskäytäntöä 2000-luvulla.
Ei tainut saada kannatusta juuri kustannuskysymyksen vuoksi.
"Vanhoina hyvinä aikoina" näitä kustannuskysymyksiä ei ollut vaikka ihmiset olivat köyhempiä :)

Luulisi Suomessa olevan paljonkin taloyhtiöitä joidenka asukkaiden varallisuus riittäisi talonmiehen palkkaukseen (?)
Tällä voisi olla statusarvoakin asuntomarkkinoilla.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Merimiehenkatu 10:ssä Helsingissä on ollut hyvä talonnainen, Lea noin 20 vuotta. Varmaan on vieläkin luulen

Toimituksen poiminnat