*

Veikko Tarvainen Mitä kello on silloin, kun kaikki kellot ovat pysähtyneet?

Suomettuminen

Suomettuminen syvenee

Viimepäivinä on hurrattu, kun on saatu Paavo Väyrynen mukaan presidenttikisaan. Kisaa on sanottu laimeaksi, mutta miksi sen pitäisikään olla repivää. Mehän olemme valitsemassa maalle presidenttiä, emmekä pitämässä hauskaa ehdokkaiden kustannuksella.

Paavo huudettiin mukaan pelleksi, sillä muut pellet eivät olleet tarpeeksi hauskoja.

Istuva pelle on liian ylivoimainen, eikä hän naurata ketään, koska kannattajat eivät halua tehdä mitään, että suosio ei lopahtaisi.

”Savuavan aseen” löytyminen otti aikansa

Helsingin Sanomien (HS) kirja-arvostelijan tehtävä on merkittävä, koska lehdessä esitettyjen arvioiden jälkeen on niitä, jotka pohtivat, onko heillä kanttia murtaa arvovaltaisen median mielipidettä. Suomessa HS mielletään usein viranomaiseksi, ei niinkään neljänneksi valtiomahdiksi, joka vartioisi viranomaisen vallankäyttöä.

”Suomettumisen aika on ohi...” (osa I/II - Venäjä)

Uutena tasavallan presidenttinä aloittaisin ensimmäisen virallisen puheeni sanoilla: ”Suomettumisen aika on ohi...” 

Käsittelen kaksiosaisen blogisarjani ensimmäisessä osassa (perinteistä) suomettumistamme Venäjään päin ja toisessa osassa ”sisäistä suomettumistamme”. Esittelen samalla presidenttikampanjaani liittyen ratkaisuni suomettumisen yhteiskunnallemme aiheuttamiin vakaviin ongelmiin.

Kuka ihmeen presidenttiehdokas Petri Hirvimäki?

Maailma on suomettunut Kiinan kauppiassaappaan alla

Kaksi Nobelin rauhanpalkinnon saajaa on kuollut vankeudessa. Toinen toissapäivänä Kiinassa, väkivallatonta vastarintaa harjoittanut, lähes 15 vuotta vankilassa virunut Liu Xiabo. Toinen natsi-Saksassa vuonna 1935, saksalainen pasifisti Carl von Ossietzky.

Tuure Junnila ja hänen hengenheimolaisena UKK:n kiusana

Tuure Junnila ja hänen hengenheimolaisena UKK:n kiusana

Kekkonen ja hänen ”äärioikeistolaiset” herhiläisensä 1962-1968, Juhani Suomen UKK-elämäkertojen valossa.

blogikompilaatio, Osa I

*

Juhani Suomi: Presidentti.  Urho Kekkonen 1962-1968. Otava, 1994. Katkelmia teoksesta.

*

Valheuutisointia ennen totuudenjälkeistä aikaa: virallinen media vuonna 1968?

Helsingin Sanomien valokuvaaja V.K. Hietanen tallensi syksyllä 1968 kuvasarjaan presidentti Urho Kekkosen ja Aleksei Kosyginin salaisen tapaamisen jäänmurtajalla Hankoniemen edustalla. Lopulta kuvista julkaistiin vain yksi ruutu, joka kuvaajansa mukaan, "valehtelee enemmän kuin mikään muu kuvani. Kuvassa ollaan niin ystäviä kuin olla voi. Näkemykseni mukaan tilanne oli hyvin tulehtunut heidän välillään."  - Yle

Mitä yhteistä

70-luvulla ja tämän ajan mediakäyttäymisellä on selvä yhteys: samanlaista kuin termin rauhanomaisen rinnakkaiselon toistaminen. Silloin puhuttiin suomettumisesta. Suomettuminen  tarkoitti voimakkaamman valtion vaikutusvaltaa heikomman naapurimaan asioihin.

Kreml ja kompromaatti nousivat esiin maailmalla - entä suomalaispoliitikot?

The Up North Magazine on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin liittyen Yhdysvaltain tuoreen presidentin suututtaneen Venäjä-yhteyksistä kertovaan raporttiin, paikkansapitävän ja -pitämättömän arkaluontoisen aineiston käyttöön ja suomettumiseen.

Tekstiä on ehtinyt jakaa Twitterissä mm. Viron edellinen presidentti Toomas Hendrik Ilves. 

Joka ei historiaa tunne, ei voi uuttakaan ymmärtää

Valtioiden harjoittama tiedustelu on yksinkertaisimmillaan tietojen hankintaa toisesta maasta. Näin puhtoista ja vilpitöntä se tuskin on missään ollut.

Esimerkiksi Neuvostoliiton harjoittama vakoilu Suomessa oli paljon muutakin kuin tietojen hankintaa. Siinä pyrittiin vaikuttamaan voimakkaasti toisen maan asioihin.

Meillä se onnistui niin hyvin, että aloimme itsekin ottaa aktiivisesti osaa prosessiin. Muu maailma antoi sille nimenkin, ”suomettuminen”.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä